Rukous on rakkautta

 

Rukoilkaa lakkaamatta (1. Tess. 5:17)

Rukous on rakkautta, se on rakkaudenosoitusta Isää kohtaan ja Isän rakkautta meitä kohtaan. Se on rakkautta myös niitä kohtaan, joiden puolesta rukoilemme. Se on uudestisyntyneen ihmisen ”hengitystä”. Se ei ole pakonomaista suoritusta tiettynä aikana tai tietyissä tilanteissa, mutta on äärimmäisen tärkeää myös varata siihen päivästä erillistä aikaa. Se on välillä hiljaisena taustalla askareissa ja tehtävissä, välillä tilanteista riippuen se voi vallata meidät rukoilemaan ääneenkin kesken työn ja touhun.

Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden (Ps. 50:23). Kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä (Ef. 5:20). Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät (Hepr. 13 – 15). Ottakaa mukaanne sanoja ja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: ”anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi, niin me tuomme sinulle uhrimulleiksi huultemme uhrit” (Hoos. 14:3).

Näin monta vuotta sitten unen, joka jäi pysyvästi mieleeni. Unessa oltiin junassa, jonka takimmaisessa vaunussa suuressa leipäkorvossa oli sellainen hapatettava ”vanhanaikainen” leipätaikina. Juna liikkui eteenpäin vain siten, että kunkin piti käydä lisäämässä jauhoja taikinaan. Jos junan vauhti hiljeni, heti mentiin sekoittamaan taikinaan lisää jauhoja, kukin vuorollaan. Minusta siinä on oiva vertaus rukouksen voimasta ja siitä, että miten tärkeää on, että rukoilemme. Rukous kantaa ja vie eteenpäin sekä ihmisen omaa hengellistä kasvua Jumalan edessä vietetyn ajan myötä, että on tärkein edellytys oikein viedä ilosanomaa eteenpäin ja kohdata muita kulkijoita.

Kiitoksen sanat avaavat tietä Jumalalle. Tarvitsemme puhdistusta omalle ruumiin temppelille ja huulillemme; kiitos ja kirous ei voi lähteä samasta suusta. Ihmeellistä on, että voimme olla Isän kanssa tällä tavalla kommunikaatiossa kaiken aikaa. Raamatun mukaan me olemme Pyhän Hengen temppeleitä, ja Pyhä Henki meissä rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä. Huolehditaan temppelin soveliaisuudesta tähän pyhään kanssakäymiseen. Tässä jää ainoaksi ”teoksi” jättäytyminen uskossa armon varaan: meidät on sovitettu, velka on maksettu, Pyhä Henki asuu meissä Jeesuksen työn tähden ja niinpä Hän voi rukoilla meissä niitä rukouksia, joita Isä odottaa.

 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)